0 0,00

Mitä tapahtuu, kun hevonen vaihtaa karvapeitettä?

Skrevet af
Heidi Holm

Karvanvaihtokausi on parhaillaan meneillään ja hevosen rodusta ja karvapeitteen tyypistä riippuen se voi kestää syksyllä elokuusta marraskuuhun ja keväällä tammikuusta huhtikuuhun. Jotkut hevoset aloittavat sen aikaisin, kun taas toisilla paksu ja lämmin talvikarva kasvaa hyvin hitaasti. Se, kuinka kauan hevosen karvanvaihto kestää, on yhteydessä hevosen rotuun, terveydentilaan, ravitsemustilaan ja ikään. Vanhempien hevosten karvanvaihto voi olla monista syistä johtuen hitaampaa, mutta usein taustalla on kehon ja hormonaalisen järjestelmän epätasapainotila, joka häiritsee kausittaista karvanvaihtoa. Karvapeitteen vaihtaminen voi vaikuttaa kaiken ikäisiin hevosiin koska se on runsaasti resursseja vaativa prosessi. Lisäravinteet ovat usein tarpeen tänä aikana.

Karvan anatomia

Hevosen karvapeite muodostuu vahvasta rakenneproteiinista nimeltään keratiini. Jokainen karva koostuu kolmesta osasta; ydinkerroksesta, kuorikerroksesta ja pintakerroksesta. Ydinkerros on sisin kerros, joka koostuu suuresta määrästä toisiaan lähellä olevia soluja. Toinen kerros, kuorikerros, koostuu 85 % keratiinista, mutta sisältää myös vettä, rasvaa, kivennäisaineita ja melaniinia (pigmentti). Kuorikerros on vastuussa karvan rakenteesta, väristä ja lujuudesta. Kolmas ja uloin kerros on pintakerros, joka on väritön ja ohut. Pintakerros tarjoaa suojaavan ulkokuoren kuorikerrokselle ja sillä on suuri merkitys karvan laatuun ja ulkonäköön. Karvatuppeen suljettu karvan juuri sijaitsee aivan ihon pinnan alla. Karvatupen pohjassa sijaitsee karvanysty, joka on suoraan yhteydessä verenkiertoon. Tämä osa vastaa tärkeiden ravintoaineiden toimittamisesta verenkierron kautta karvalle, mikä on välttämätöntä terveelle karvankasvulle.

Karvavaihtosykli

Hevosen karvapeite kasvaa kolmessa eri vaiheessa: anageenivaiheessa (kasvuvaihe), katageenivaiheessa (siirtymävaihe) ja telogeenivaiheessa (lepovaihe). Ensimmäinen vaihe on aktiivinen karvan kasvuvaihe, jossa itse karva muodostuu. Karvan juuressa muodostuu ensin pieni karvan alku, joka kasvaa pidemmäksi. Tämän prosessin nopeus riippuu useista tekijöistä, mukaan lukien geeniperimästä. Seuraava vaihe on lyhyt vaihe, jossa karvan kasvu hidastuu ja se viimeistellään. Viimeisessä vaiheessa karvat lakkaavat kasvamasta ja verenkierto niihin lakkaa. Karvat pysyvät kiinni, kunnes uudet kasvavat karvat työntävät ne tieltään seuraavassa karvanvaihdossa. Koska karvat eivät saa tietyssä vaiheessa ravintoaineita verenkierron mukana, hevosen on käytävä läpi täysi karvanvaihto ennen kuin rehumuutokset näkyvät hevosen karvapeitteessä, tai vaihtoehtoisesti hevonen tarvitsee ylimääräisiä ravintoaineita iholle ja karvapeitteelle karvanvaihdon ajan.

Päivän pituus vaikuttaa hormoneihin

Päivän pituus vaikuttaa hevosen hormonitoimintaan. Melatoniinihormonia tuotetaan pääasiassa pimeässä, joten sitä kutsutaan “pimeyshormoniksi”. Melatoniinilla on suuri vaikutus talvikarvan kasvattamiseen. Hevosen karvanvaihdon ajoitukseen vaikuttaa valojaksoisuus, joka tarkoittaa päivän pituutta. Hevosen silmissä olevat valoreseptorit havaitsevat muutokset päivän pituudessa ja lähettävät signaaleja aivojen käpyrauhaselle, joka vastaa melatoniinin tuotannosta. Kun päivän pituus lyhenee syksyllä, melatoniinin tuotanto lisääntyy, mikä kiihdyttää karvan kasvua. Nämä muutokset vievät aikaa, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että karvanvaihto alkaa noin 5-8 viikkoa kesäpäivänseisauksen jälkeen.

Päivien alkaessa lyhentyä kesäkuun loppupuolella, hevonen alkaa kasvattaa talvikarvaa jo elokuun puolivälissä, jolloin on vielä lämmintä ja kesäistä. Talvikuukausina tapahtuu päinvastoin eli hevonen alkaa pudottaa talvikarvaa jo tammi- ja helmikuussa, jolloin usein on vielä pakkasta ja lunta. Kevätkuukausina prolaktiinihormonin tuotanto lisääntyy päivän pidentyessä. Prolaktiinin reseptorit sijaitsevat iholla, joten päivänvalo vaikuttaa suoraan hormonin tuotantoon. Prolaktiini on mukana monissa kehon prosesseissa, mukaan lukien lisääntymisprosesseissa. Lisäksi prolaktiinilla on estävä vaikutus melatoniiniin, jolloin talvikarva alkaa pudota ja uusi upea kesäkarva alkaa kasvaa.

Rasvainen karvapeite

Hevosille on normaalia ja luonnollista, että karvapeite on rasvaisempi karvanvaihdon aikaan. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä heikentyneen terveyden kanssa, mutta kun uudet karvat kasvavat, vanhat työnnetään ulos ja kuolleet ihosolut irtoavat karvan mukana. Hevosen peseminen ei myöskään ole aina hyödyllistä. Se voi kuivattaa hevosen ihoa, mikä voi vaikuttaa ihon mikrobistoon ja puolustusmekanismiin. Hevosen harjaaminen ja hieronta lisää ihon ja karvan juurten verenkiertoa, ja siten myös ravintoaineiden saantia.

Kun klippaat hevosta

Hevonen käyttää paljon resursseja uuden karvapeitteen kasvattamiseen ja jos hevonen klipataan 3-4 kertaa talvikaudella, tämä vaatii hevoselta paljon resursseja. Tämä tarkoittaa, että joka kerta kun hevonen klipataan, keho alkaa automaattisesti kasvattaa uutta karvapeitettä. Riippuen resurssien eli ravintoaineiden määrästä, hevosen uusi karvapeite voi olla erilainen rakenteeltaan, ulkonäöltään tai väriltään. Siinä miten paljon hevosen karvapeite kasvaa klippaamisen jälkeen on suuria yksilöllisiä ja rotukohtaisia eroja, mutta siitä huolimatta hevosen on kulutettava runsaasti ravintoaineita, ja tämä saattaa vaikuttaa hevosen immuunijärjestelmään ja hyvinvointiin. On aina hyvä ajatus tarkastella klippaamista pienenä karvanvaihtona ja tarjota hevoselle lisäravinteita uuden karvapeitteen kasvattamisen tukemiseksi.

Karvapeitteen ravinteet

Kiiltävä karvapeite, terve hevonen ja hyvin ruokittu hevonen ovat yhteydessä toisiinsa. Siksi hevosen karvapeitettä pidetään usein terveydentilan indikaattorina. Kauniin ja kiiltävän karvapeitteen saavuttamiseen ei ole oikotietä, koska sen täytyy tulla sisäpuolelta. Kaikilla ravintoaineilla on suora tai epäsuora vaikutus karvapeitteeseen, mutta rasvojen, kivennäisaineiden ja erityisesti B-vitamiinien on osoitettu vaikuttavan siihen selvästi. Hivenaineet vaikuttavat suuresti karvan väriin ja rakenteeseen, ja erityisesti sinkillä ja kuparilla on suuri merkitys. Sinkki ja kupari vaikuttavat joihinkin entsyymeihin, jotka muodostavat pigmentin ihoon ja karvoihin. Näiden hivenaineiden puutoksen yhteydessä nähdäänkin karvojen ja jouhien haalistumista erityisesti kesäaikana. Mustalla hevosella karvapeite ja jouhet voivat haalistua ruosteen väriseksi ja kastanjanruskeissa hevosissa karvapeite ja jouhet voivat muuttua kellertäväksi.

Omega 3 rasvahapoilla on suuri vaikutus karvapeitteen laatuun ja B-vitamiineilla on epäsuora vaikutus, koska ne vahvistavat ihosoluja, joista karvat kasvavat. Samanaikaisesti ne lisäävät verenkiertoa iholla ja karvan juurten ympärillä parantaen ravinteiden kulkeutumisen karvoihin.

Karvanvaihto, väsymys ja anemia

Karvapeite vaihtuu terveillä hevosilla kahdesti vuodessa. Kuten edellä mainittiin, sitä säätelee päivän pituus eikä lämpötila. Joskus hevoset alkavat kasvattaa karvaa jo elokuussa päivien alkaessa lyhentyä. Paksun talvikarvan kasvattaminen vaatii paljon ravintoaineita ja energiaa. Joillakin hevosilla tämä prosessi kestää pidempään tai se voi vaikuttaa niiden käyttäytymiseen, koska se vaatii paljon resursseja. Jotkut hevoset muuttuvat apaattisiksi ja väsyneiksi, koska ravintoaineiden ja energian tarve on lisääntynyt tänä aikana. Jotkut hevoset saattavat jopa tulla hieman aneemisiksi, minkä korjaantuminen vie kauemmin aikaa. Tähän aikaan saattaa liittyä myös hieman suurempi loukkaantumisriski energiantarpeen lisääntymisen johdosta, mistä syystä harjoittelun keventäminen ja tarvittavien ravintoaineiden saannin lisääminen voi olla hyvä idea.

Ruokinta karvanvaihdon aikana

Hyvän perusruokinnan tulisi sisältää riittävä määrän hyvälaatuista karkearehua sekä väkirehua, joka pohjautuu hevoselle annetun karkearehun ravintoainesisältöön. Karkearehun laatua on vaikea arvioida ilman rehuanalyysia. Koska rehun ravintoainepitoisuudet voivat vaihdella suuresti pellolta toiseen ja vuodesta toiseen, on suositeltavaa, että suuremmat karkearehuerät analysoidaan pääravintoaineiden suhteen, mukaan lukien hivenaineet.

Riittävä päivittäinen helposti sulavien kuitujen saanti on tärkeää hevosen ruuansulatukselle ja suoliston tasapainolle. Suoliston mikrofloora varmistaa tehokkaan B-vitamiinien ja biotiinin tuotannon, jotka ovat vain joitain ravintoaineita, jotka tukevat aineenvaihduntaa ja lisäävät verenvirtausta ihossa karvatuppien ympärillä.

Kivennäisaineilla ja vitamiineilla on tärkeä rooli karvan laadussa ja kasvussa. Keho pystyy varastoimaan kivennäisaineita, joita hevonen pystyy hyödyntämään karvanvaihdon aikaan kivennäisaineiden tarpeen ollessa suurempi. Hevosen ravintoainevarastojen säilyttämiseksi ruokintaan suositellaan lisäämään karvanvaihdon aikaan ylimääräisiä hivenaineita, kuten sinkkiä, kuparia, mangaania ja seleeniä sekä B-vitamiineja ja omega-3-rasvahappoja. Mutta yleisesti ottaen on aina hyvä idea tarkistaa hevosen koko ruokinta, jotta hevonen saa varmasti hyvän alun tulevalle sisäruokintakaudelle.

Del denne artikel:
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on email
Email

Indholdsfortegnelse

Relaterede indlæg
Ostoskori
Your cart is emptyReturn to shop
Søg efter produkt eller artikel
Hae tuotetta tai artikkelia
Hippolyt logo
Jälleenmyyjän kirjautuminen

Kirjaudu sisään alla olevilla kirjautumistiedoillasi

Onko ongelmia? Ota yhteyttä